Sairastumisen kriisi

Kuvituskuva

 

Kuvituskuva

Jokainen suhtautuu saamiinsa huonoihin uutisiin yksilöllisesti. Joku voi pysyä kylmän rauhallisena ja toinen taas purskahtaa itkuun. Yhteistä reaktioille on se, että ihminen pyrkii suojautumaan sellaiselta minkä kokee uhkaavan toimintakykyään. Kriisin aiheuttama ahdistus voi näyttäytyä myös fyysisinä oireina, kuten ruokahaluttomuutena, unettomuutena tai sydämen sykkeen nousuna. Kriisin alkuvaihetta värittää tunteiden kirjo, jolloin sairastumista ei vielä kyetä käsittelemään syvällisesti. Elämä saattaa näyttäytyä kaoottisena ja pään saattavat vallata ajatukset, että kriisistä ei kykene selviämään. 

Kriisi helpottuu usein sillä, että saamme oikeaa tietoa, tukea ja huolenpitoa. On tärkeää puhua ja tulla kuulluksi, sillä se auttaa ymmärtämään mitä on tapahtunut. Vahvuutta osoittaa kyky ottaa apua vastaan ja tunteiden tunnistaminen ja eritteleminen usein helpottaa oloa. Myös sanaton läsnäolo auttaa palauttamaan kriisin järkyttämää turvallisuuden tunnetta. 

On hyvä muistaa että vaikka kriisin hetkellä ahdistavat tunteet saattavat tunkeutua mieleen jatkuvasti, voimakkaatkin tunteet ja epätietoisuus useimmiten helpottavat ajan myötä. 

SUOMEN SJÖGRENLIITTO RY

Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku

Toimisto on avoinna arkisin ma-to klo 10-14

Sähköposti: toimisto@sjogrenliitto.fi

Y-tunnus: 1088123-5

Toiminnanjohtaja Tina Mäkelä

Sähköposti: tina.makela@sjogrenliitto.fi

Puhelin: 040 147 1570

Järjestökoordinaattori Johanna Viitaniemi

Sähköposti: johanna.viitaniemi@sjogrenliitto.fi

Puhelin: 040 150 3232